Borderterrieri

Borderterrierit

Warmavuoren Idefix

Warmavuoren Obelix

Warmavuoren Mimosa

Bella, Tepkarin Bella

Alma, Warmavuuoren Tiuhti (Siru) ja Foxilux Smart Hunter (Tarmo)

Siru

Manu (Kuva Pirjo Smalin)

 Siru

FIN KVA-L Foxilux Smart Hunter, Tarmo (Kuva: Noora Haapanen)

Tarmo

Tarmon  poika WOLFPOWER COOL-WORKER

 Tarmon  poika WOLFPOWER COOL-WORKER

Borderterrieri

Borderterrieri sopii parhaiten aktiiviseen kotiin ja elämänmenoon. Se rakastaa laumaansa, osallistumista arkipäiväisiin asioihin. Se on aina valmis ulkoilemaan, reissaamaan ja tekemään. Borderi osaa ottaa myös rauhallisesti ja mielellään kääriytyy kiepille sohvannurkkaan sade- tai pakkaspäivänä. Borderi on rotu, josta on moneksi ja joka viehättää ihailijoitaan monikäyttöisyytensä vuoksi. Borderin kanssa voi tehdä ja harrastaa melkein mitä vain. Toisaalta on muistettava, että jos tuleva borderisti haluaa mestaruustasolle mielilajissaan, tarkoittaa se huomattavaa määrää työtä, työtä ja työtä. Ja runsaasti huumorintajua.

Monet borderit ovat huipulla agilityssä ja tokossa. Luolataipumuskokeisiin osallistuu vuosittain useita koiria. Jäljestys ja pelastus kuuluvat myös harrastuksiin. Borderiväki käy aktiivisesti myös näyttelyissä.

Jokainen koira tarvitsee laumanjohtajan, niin myös borderterrieri. Jos koira on luonteeltaan kova ja laumanjohtaja pehmeä, järkevän ja vastuullisen laumaeläimen tavoin borderi ryhtyy kantamaan vastuuta laumastaan. Ihmisen mielestä siitä saattaa tulla häirikkö. Siksi nuoren koiran opettaminen yhteiskuntakelposeksi koiraksi on aina aikuisen vastuulla, vaikka borderi jaksaa väsymättömästi riekkua ja pelata lasten kanssa. Kätevän kokonsa vuoksi bordereita on yleensä perheessä useampia. Tasapainoinen lauma koostuu eri sukupuolta tai tarpeeksi ison ikäeron omaavista bordereista. Aikuisen koiran ottaminen on myös eräs vaihtoehto. Sopeutuminen uuteen kotiin käy yleensä helposti. Borderterrieri elää n. 14-16 vuotiaaksi

Borderterrieri on ennen kaikkea rohkea metsästyskoira. Borderterrierin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että se pystyy seuraamaan ratsukkoa ja ajokoiria kokonaisen työpäivän. Se on tarvittaessa halukas syöksymään luolaan ketun perään ja karkottamaan se ulos. Luonteeltaan borderterrieri on iloinen ja vilkas kuten terrierit yleensä, eikä se ei saa olla tappelunhaluinen. Sen tulee olla luonteeltaan sosiaalinen ja kyettävä lauma- yhteistyöhön sekä itsenäiseen työskentelyyn.

Pää on borderterrierin osista yksi tärkeimpiä. Se muistuttaa saukon päätä. Juuri päänsä vuoksi borderi erottuu muista terriereistä. Kallo on leveä, korvien välistä lattea ja otsapengertä on mahdollisimman vähän. Kuono-osa ja alaleuka ovat vahvoja, jotta koira voisi puolustautua ketun hyökkäyksiltä. Kuono-osa on 1/3 suhteessa kallo-osan 2/3 pituuteen. Hampaat ovat suuret koiran kokoon nähden. Ilme on tarkkaavainen. Silmät ovat tummat ja sijaitsevat melko kaukana toisistaan. Ne ovat syvän tummanruskeat ja mantelinmuotoiset. Korvat ovat pienet, V:n muotoiset ja niiden väri on yleensä tummempi kuin muu karvapeite.

Kaula on pitkähkö - ei pitkä eikä lyhyt. Liian lyhyt kaula tekee koirasta pönäkän ja liian pitkä kaula taas heikon. Rungoltaan borderterrieri on korkeuttaan hieman pitempi, ylhäältä ja edestä katsottuna kapea. Runko on notkea ja koira on ketterä, ei koskaan massava. Kylkiluut ulottuvat pitkälle taakse. Kaksin käsin koeteltaessa sormien tulisi ulottua lapojen takana rintakehän ympäri. Lanneosan on oltava vahva, koska se kannattelee koko koiraa.

Häntä on verraten lyhyt, porkkanan mallinen, ylös kiinnittynyt ja sen kantoasennon sanotaan olevan “kymmentä yli”. Se ei saa kaareutua liian korkealle selän päälle.

Kyetäkseen seuraamaan ratsukkoa borderterrieri ei voi olla kovin matalajalkainen. Rotumääritelmä ei sano mitään korkeudesta, mutta on helppo ymmärtää, ettei matalajalkainen ja raskasrakenteinen terrieri siihen pysty. Eturaajat ovat suorat, eivät liian raskasluustoiset ja käpälät pienet. Päkiät ovat paksut. Takaraajat ovat linjakkaat ja jäntevät. Takaraajoilta vaaditaan työntövoimaa, siksi reisien tulee olla lihaksikkaat ja polvikulmausten hyvät.

Liikkeet ovat vapaat ja tehokkaat, ne soveltuvat ketterään liikkumiseen vaikeakulkuisessa maastossa. Koska borderterrierin tulee pystyä seuraamaan hevosta, ei sen liikkuminen saa olla rajoittunutta. Edestä ja takaa katsottuna raajojen liikkeiden tulee olla yhdensuuntaiset. Sivulta katsottuna koiran ylälinja pysyy liikkeessä vakaana. Ravin tulee olla taloudellista ilman raajojen heittelyä tai vispausta.

Nahka on paksu, eikä se saa olla liian kiinteä, jotta koira voisi puolustautua ketun saatua siitä otteen luolassa. Karvapeite on kaksinkertainen. Peitinkarva on karheaa ja tiheää, jota hoidetaan nyppimällä kuollut kerros pois. Vaikka borderilla on lämmittävää pohjavillaa, se ei ole kovin pakkasen kestävä. Karvapeitteen tehtävä on ennemminkin suojata kuin lämmittää.

Värit ovat punainen, vehnänvärinen, harmaankirjava (grizzle) ja punaruskea tai sininen ja punaruskea.
Koko mitataan rotumääritelmässä annetuilla painomitoilla: Urokset 5,9 - 7,1 kg, nartut 5,1 - 6,4 kg.

Coco ja Myy

 Turkin hoito

Karkeakarvaisilta terriereiltä poistetaan kuollut peitinkarva sormin nyppimällä. Vanha, liian pitkäksi kasvanut karvapeite ei suojaa eikä lämmitä. Uusi alkaa kasvamaan kun vanha on kuorittu pois. Täyteen mittaan uusi karvapeite kasvaa n. 8-12 viikossa.

Opeta pentu pienestä pitäen hoitotoimenpiteisiin. Totuta pentu olemaan tukevalla pöydällä, jossa sen jalat eivät lipsu. Aluksi pöytä tehdään pennulle tutuksi ja vasta sitten siihen yhdistetään hoitohetket.

Aikuinen koira pysyy aina siistinä, kun se nostetaan kerran kuukaudessa pöydälle, jolloin siltä leikataan kynnet, pyöristetään tassukarvat, siistitään uroskoiran mahanalus ja narttukoiran hännänalus sekä puhdistetaan korvien ylimääräiset ja silmiä häiritsevät karvat.

Karvapeitteen laadusta riippuen koiralta nypitään pari kertaa vuodessa kaikki peitinkarvat pois. Karvapeitteitä on eri laatuisia ja jotkut on helpompi pitää aina siistinä. Toisilta taas karva ei irtoa koiran mukavuuden kannalta helposti ennenkuin se on kasvanut tosi muhkeaksi.

Laadukkaat (=kalliit) parturin sakset on mukavat käyttää koirankin mielestä. Ohennus- ja siistimissaksien lisäksi karvaa katkaisematon trimmausveitsi on hyvä apuväline. Pelkillä sormillakin pärjää arkoja alueita lukunnottamatta. Kasta sormesi liitujauhoon (apteekista), niin saat karvasta napakan otteen.

Eri alueiden siistiminen

Borderterrierin näyttelytrimmaus tai arkisiistimen on yksinkertaista. Näyttelyjä ajatellen sen tarkoitus on korostaa ja siistiä koiran ääriviivoja, jotta koiran rakenne ja ryhti tulisivat paremmin esiin.

1) KORVAT: korvalehdistä nypitään sekä ulko- että sisäpuolelta kaikki karvat pois.

2) PÄÄLAKI: pää nypitään puhtaaksi pitkistä harottavista karvoista. Kallon tulisi liittyä kauniisti niskaan.

3) PARTAKARVOISTA nypitään harmaantuneet, kuolleet karvat pois ja loput karvat pyöristetään saksilla leikaten.

4) NISKA liittyy kauniisti kalloon ja loppuu sulavasti selkään. Säkän kohdalle ei saa muodostua kyhmyä eikä koloa.

5) SELÄN alueen karvapeite nypitään suoraan linjaan.

6) HÄNNÄSTÄ nypitään pitkät, hapsottavat karvat pois. Häntä muotoillaan porkkanan malliseksi (kapenee kohti hännän päätä). Hännän pään voi pyöristää saksilla.

7) HÄNNÄN ALUKSEN karvat leikataan varovasti saksilla ja/tai ohennussaksilla siisteiksi.

8) TAKAJALAT: Takajalkojen karvat siistitään nyppimällä ulkopuolelta. Reiden sisäpuolelta karvat voidaan leikata ohennussaksilla.

9) TASSUKARVAT pyöristetään kissankäpäläksi saksilla leikkaamalla.

10) ETUJALAT: Etujalkojen karvat siistitään nyppimällä. Ranteen kohdan "karvapatti" ohennetaan.

11) RINTAKEHÄN voi siistiä lopuksi ohennussaksilla leikaten, jotta rinnan kaari ja muoto olisi yhtenäinen.

12) VATSAN arka alue ajetaan koneella / leikataan saksilla lyhyeksi.

13) RINTA nypitään siistiksi pitkistä ja töröttävistä karvoista.

14) RUNGON karvat kammataan ja pisimmät karvat nypitään pois. Nosta karvatupsu kerrallaan vastakarvaan, pisimmät karvat on helppo erottaa ja nyppäistä pois.

Alma

Terveys

Borderterrieriä on pidetty virallisesti "terveenä rotuna". Lisääntynyt tutkimus ja tietämys on tuonut tietoa tämänkin rodun sairauksista. Kuitenkin voimme yhä edelleen puhua suhteellisen terveestä rodusta.

Borderterrierillä ei ole PEVISA-ohjelmaa.

Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet:

Kasvattajat lähettävät jokaisesta pentueesta ns. pentueraportin, kun pennut ovat noin yksivuotiaita. Tähän raporttiin saadaan tieto vioista (purennat, kivekset, hännät).

Sairauksien periytyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tiedetään, että joissakin linjoissa jotakin sairautta esiintyy keskivertoa runsaammin. Jalostustoimikunnan saama informaatio perustuu täysin koiranomistajien ja kasvattajien vapaaehtoisiin ilmoituksiin. On tärkeää tiedottaa sairastumisista, ettei kukaan vahingossa yhdistäisi kahta linjaa, joissa molemmissa esiintyy samaa sairautta. Näiden terveys- ja sairaustietojen kerääminen on Jalostustoimikunnan tärkein tehtävä. Kasvattajat voivat hyödyntää kerättyä tietoa tehdessään jalostuspäätöksiä.

Allergia on immuunijärjestelmän herkistymisen jälkeen voimistunut ja muuttunut tapa reagoida elimistölle vieraisiin aineisiin. Ensisijaisesti vaivat alkavat kutinaoireina ja muodostavat oman selkeän, joskus kuitenkin hankalasti diagnosoitavan sairausryhmän: atooppinen allergia, ruoka-aineallergia, kontaktiallergia.

Oireiden voimakkuus ja hoidon tarve ovat yksilöllisiä. Allergia ei parane - oireilun voimakkuus vain vaihtelee. Allergiat voivat aiheuttaa iho-ongelmien lisäksi myös korva- ja suolisto-oireita.

Epilepsia ja epilepsiatyyppiset kohtaukset on vaikea tutkimusalue. Epilepsia-diagnoosiin (nk. idiopaattinen epilepsia tai primaari toiminnallinen epilepsia) päädytään vasta, kun muiden kohtauksia aiheuttavien sairauksien mahdollisuus on suljettu pois. Toisaalta kaikkia kohtauksia tulisi pitää jonkinlaisena epilepsiana siihen asti kunnes tarkemmissa tutkimuksissa on jotain muuta todettu. Vuodesta 2005 alkaen on ollut mahdollista tehdä EEG-tutkimuksia koirille. Näin voidaan diagnosoida idiopaattinen epilepsia. Myös poissaolokohtauksia saavien koirien EEG-tutkimuksia olisi hyvä tehdä enemmän, jotta saataisiin epilepsiaan vertailutietoa. Yhteistyö epilepsiaa tutkivan tutkimusryhmän kanssa on aloitettu vuonna 2006.

Allergiat, kohtaukset ja sydänviat haittaavat rodun jalostusta, koska sairaaksi todettuja yksilöitä ei pidä käyttää jalostukseen.

Riippuu täysin sairauden voimakkuudesta, haittaako se rodun käyttämistä käyttötarkoitukseensa tai koiran jokapäiväistä, normaalia elämää. Voimakkaat, jatkuvat allergiaoireet haittaavat koiran elämää enemmän kuin lievä kohtaus joitakin kertoja vuodessa. Lievän sydänvian omaava koira saattaa elää aivan normaalin elämän, vaikkakaan tällaista koiraa ei suositella käytettävän raskaissa koiraurheilumuodoissa tai metsästyksessä.

Epävirallisessa yhteydenpidossa eri maiden kasvattajiin on saatu informaatiota sen mukaan miten sairaustiedoista puhuminen kuuluu ko. maan kulttuuriin. Suomessa tietojen vaihto on aktiivisempaa kuin muualla. On syytä epäillä, että Suomessa borderit eivät ole sen sairaampia kuin ulkomaillakaan, sillä niiden sukutauluissa esiintyy täsmälleen samat koirat kuin muiden maiden "terveemmillä" yksilöillä.

Virallisten lonkka- ja polvikuvausten sekä sydänkuuntelujen ja silmätutkimusten tulokset löytyvät Suomen Kennelliiton Jalostustietokannasta (Koiranet)

Lähde: www.borderi.fi

Kuvat: Marjo Flink

Siru

Alma, Siru ja Tarmo

Siru

Manu (Kuva Pirjo Smalin)